On ollut kivaa. Kivuus alkoi perjantaina, kun tehtiin metsälenkki mukavassa koiraseurassa. Eksymisen seurauksena lenkki venyi reilusti yli kolmen tunnin mittaiseksi. Siis niin pitkäksi, että Mystikään ei lopulta (siinä ehkä kolmannen tunnin jälkeen) jaksanut enää ihan hirveästi nuuskia riistan hajuja, eikä Hiisi ahdistella naisia vastaavalla innolla kuin alkulenkistä. Onneksi koirien ei tarvinnut lenkkeillä ilman välipaloja, sillä hepojen kakkoja löytyi sieltä täältä ja niitähän piti aina käydä salaa naukkaamassa kitusiin. Kivuus jatkui lauantaina, kun koirat lastattiin autoon ja vietiin "mummolaan" pihamaalle. Siellä vietettiin arskan paisteessa tunti jos toinenkin, hilluttiin pihalla ja käytiin välillä lenkillä, syynättiin sukulaisten suurta naista (suursnautseria), jolta varsinkin Hiisi sai komennusta, mikä tekeekin tälle naistenahdistelijalle välillä ihan hyvää. Sunnuntaina oli jälleen edessä metsälenkki.

Toisaalta nyt on herännyt kysymys siitä, vältteleekö the mama näillä venähtäneillä metsälenkeillä ym. (sijais)toiminnoillaan gradun tekoa vai tottiksen harjoittelua? Ja että kellä olikaan liian kivaa viikonloppuna - koirilla vai hänellä? Nimittäin viime viikolla hän sai sekä muokkausehdotuksia gradun johdantolukuun että vakavan vaatimuksen treenata Hiisin kanssa tottista tosimielellä. Kuten tästä blogiin ilmestyneestä tekstistä huomaatte, tällä hetkellä muokataan sitä gradua...