Ensinnäkin. Tahdon kiittää lähes liikuttuneena kaikkia, jotka ovat lähestyneet minua blogipäivitysten kaipuussa. Olen hämmentynyt siitä, kuinka suuri lukijakunta meillä onkaan. Blogin asetuksista osasin viisaamman tahon opastamana katsoa, että meitä on luettu jopa Brasiliasta asti, hoo! (No ehkäpä se oli pienoinen erehdys joltakulta brassilta. Tosin kyllähän toinen koiristani on brasilialaisen jalkapalloilijan mukaan nimetty, joten miksipä ei arvoisien sivustojemme fanikunta ulottuisi myös tuonne capoeiran alkuperämaahan.)

Asiaan, sikäli kuin tänne suoltamaani tuotosta voi koskaan ihan asiaksi kutsua. Kesä on käynnistynyt hienosti. Hiisi aloitti arkitottelevaisuus-nimisellä tokon johdantokurssilla ja Mysti puolestaan kertaa ruostuneita toko-taitojaan alo/avo-nimisessä ryhmässä. Tunnit ovat peräkkäiset ja onkin ollut hupaisaa jälleen kerran huomata omien koiriensa eroavaisuudet. Siinä missä Hiisin häntä heilahtaa pienimmästäkin kehusta, katsoo Mysti alta kulmien kuin tuumaisi että "joojoo, anna se nakki". Voisi sanoa, että Hiisillä on ollut kurssilla lähes jatkuvasti kauhean kivaa, kun taas Mystillä on ollut ajoittain melkein kivaa. ;) Harkitsenkin, että Hiisi nyt sitten jatkaisi alo/avo-ryhmään elokuussa. Jos vain itselläni motivaatio riittää. Ja kaipa se nyt hetken riittää kun on uusi upea treeniliivikin, josta kiitos kaikille asianosaisille!

Myrsäke, jonka toko-uran jatko on ei-niin-vakavassa harkinnassa, on tänäkin kesänä hurmannut järvisukelluksillaan. Ensimmäinen karkaaminen ulapalle suoritettiin eilen. Tapaus oli oikeastaan järkyttävä, joskin jälkikäteen ajateltuna toki huvittava. Hiisin säheltäessä ympärillä onnistui siis käymään niin, että Mysti tulkitsi optimistisesti erään Hiispalle tokaisemani "no niin"-kommentin vapautuskäskyksi itselleen järven ulappaa koskien ja tempautui siis nahkahihna kaulassaan järveen. Lähes-mielenvikaista vapaudenhinkua tuntien vanha uimapeto tempaisi itsensä parissa sekunnissa todella syvälle ja ui kuin pakkomielteisenä loitommaksi rannasta. Mikko oli onneksi mukana ja uimavarusteissa, joten hän sitten lähti kylmähköön veteen tavoittelmaan tuota hirmuista ja käytöstapoja omaamatonta kohta 6-vuotiasta järvihulluamme ja raahasi sitten tämän vastentahtoisen karvakasan ulapalta takaisin rantaan, ko. piskin vastusteluyrityksistä huolimatta. Väitän, että Mitch Baywatchillakin olisi urakkaa järvihullun snautserin pelastamisessa vedestä. Tietääkö joku, filmataanko kyseistä sarjaa vielä ja haluaisiko David Hasselhoff lainata suomalaista uimarikoiraa jonkin dramaattisen jakson välikappaleeksi? Mystihän voisi vaikka yrittää hukuttaa Hobien tai Pamela Andersonin.

Simppelimielinen miesaivo Hiisi seurasi järvitoimitusta rannalla meuhkaten, enkä voinut olla ajattelematta, miten helppoa oikeasti luulisin snautserin koulutuksen olevan, jos minulla ei olisi naaraspedon aivoilla varustettua Mystiä. Juhannuksena Hiisikin kokeili uimataitojaan pystysuorassa etukäpälillään roiskien, ei ihan vielä pärjää tekniikassa isolle systerille. Saati sitten että uskaltaisi muuten poistua samalta neliömetriltä kuin missä minä olen, moinen pieni kovis-mamis.

Seuraava uusi juttu snuutsereille tulee olemaan muutto rivarin tasolle. Tämä tapahtuma toteutetaan viikon sisään, eli kesäkuun loppuun mennessä. Piskit saavat oman minimaalisen pihansa, joka itse asiassa muistuttaa karsinaa ja on moisille sikapossuille varmasti ihan oikeanlainen vahtipaikka. Allekirjoittaneen mielestä paluu maan tasolle tuntuu mukavalta monen kerrostalovuoden jälkeen, varsinkin näin yläkerran teknojamppaa jälleen liian monta tuntia kuunnelleena. Muuten tuleva naapurusto ei toki ole mikään ihanan rauhallinen maaseutumiljöö, mutta askel kerrallaan liikuskellaan uusia haaveita kohti.