Hiisin näyttelyvuosi on paketissa. Se alkoi pahaenteisesti toukokuussa H:lla ja päättyi eilen Messarissa EH:hon (Ole Staunskjaerin ojentamana). Onneksi väliin mahtui myös muutama ERI ja valioituminen. Sisko ja veli olivat Messarin ROP ja VSP, joten tämän(kin) näyttelyn suhteen täytyy tyytyä lesoilemaan sukulaisten tuloksilla. :) Messarissa päästiin myös osallistumaan ROP-kasvattajaryhmään, joten Hiisi pääsi elämänsä ensimmäistä kertaa piipahtamaan Messarin ison kehän sinimatoilla. (Ja minä toista.) Ensi vuoden näyttelysuunnitelmat ovat vielä  puntarissa - mihin mennään vai mennäänkö.

Mikko roudasi Mystiä viime viikolla eläinten joulusiunaukseen. Todisteiden valossa näyttäisi kuitenkin siltä, että pirua ei saatu ajettua ulos kyseisestä koirasta. ;)

Hiisi kävi keskiviikkona hakutreeneissä. Yksi pisto sujui hyvin, mutta toinen meni päättömäksi kaahotukseksi. Ilmaisuaikaa pidennettiin reilusti totutusta, eli Hiisi sai louskuttaa oikein olan takaa. Ja kyllähän se pikkupiisi haukkui. Ei mitään ongelmia, nyt vain pidempää ilmaisuakin treenataan jatkossa kursailematta.

Itse olen järkyttynyt siitä, että joulukuu on jo näin pitkällä. Gradua stressatessa ei ole ehtinyt ajatella jouluvalmisteluja tai muutakaan, ja gradun stressauksesta siirryin soljuvasti myös stressaamaan Messaria viime viikolla. Nyt olen antanut itselleni luvan rentoutua, sillä maisterin papereita en missään tapauksessa itselleni saa ennen tammikuuta. Ihan hilkulla kyllä on. Tuo yli 90-sivuinen tuotos siirtyi viime viikolla jo toiselle tarkastajalleen luettavaksi, mutta hän ei ehdi lukea sitä ennen joululomaa. Ensimmäinen tarkastaja oli jo sitä mieltä, että G alkaa olla "kypsä". Vuoden tavoitteet ovat siis täyttyneet puoliksi. Koira sai tittelin, minä en. ;) Oli silti hilpeä tunne viime viikolla, kun tukin yliopistolla erään atk-luokan tulostaessani gradua. Tulostimen ääreen kokoontui joukko nuorempia opiskelijoita järkyttyneinä katsomaan koneen suoltamista ja kun hain tuotoksen, nämä kyselivät minulta silmiään pyöritellen että mikä hitto se on. Vastasin sen olevan gradu, ja poistuin paikalta huvittuneena miettien, miten nuoret opiskelijat itse ajattelevat nyt kauhulla tulevaisuuttaan, jossa heidän pitää kirjoitella vastaava mieletön kasa tekstiä.