Excellent but no excellent, eli tulipahan näyttäydyttyä Liettuassa.

Blogimme on pitänyt hiljaiseloa. Tämä johtuu tietenkin siitä, että pitkään manattu gradu valmistui ja minusta tuli maisteri. Blogin kirjoittaminenhan on ollut minulle sijaistoiminto jota olen tehnyt gradun ohessa ja sijaan, joten tietenkin sen kirjoittaminen loppui gradun painattamisen jälkeen kuin seinään. ;) Yllättävän(?) usealta taholta on nyt kuitenkin esitetty toiveita päivityksistä, joten pistetäänpä taas turinoiden.

Minua on syytetty näyttelyfanaatikoksi jo jonkin aikaa. Olen kiistänyt tämän ja yrittänyt olla piinkovasti sitä mieltä, etten ole muka kiinnostunut näyttelyistä. Viimeisin todiste tämän kieltämäni fanatismin uusimmasta asteesta oli ehkä kuitenkin se, kun sullouduin koirani kera kimppabussiin ja lähdin viimeisen Cacibin himoissani kohti Liettuaa, tavoitteenani tehdä Hiisistä uusien termien mukaisesti C.I.B. Bussin ylibuukkaus tai ahtaus eivät epäilyttäneet lainkaan. Ei epäilyttänyt se, että matkustettiin yötä myöten kuin sillit suolassa, yritettiin nukkua kummallisissa asennoissa bussin pomppiessa muhkuraisella tiellä, ja uhrattiin todellakin kokonainen viikonloppu tähän päättömään touhuun. Rahasta en edes mainitse, koska massiahan näin viisaaseen touhuun löytyy aina, varsinkin tällaiselta rikkaalta osa-aikaiselta kirjamyyjältä, joka on jo aikoja sitten tipahtanut pois opintotuen piiristä... :P

Että ei epäilyttänyt touhun järkevyys, ainakaan aluksi. Paikan päällä sitten ehkä epäilytti hivenen, kun tuomari ei ollutkaan ihan sitä mitä piti, eikä "luomuvärisen" koiran kanssa ehkä ollut kovinkaan hienoa pärtsäillä värjättyjen kilpakumppanien seassa. Ja sekin ehkä epäilytti, kun ensimmäisen päivän tuomari antoi ensin excellentin kättelyjen kera, mutta ei kuitenkaan pitänyt minkäänlaista paras uros -kehää vaan viittilöitsi meitä pois. Ja sitten kun yritimme uudestaan mennä, niin huusi että "no excellent", mikä oli varsin outoa. Varsinkin kun lapuissa lukee, että "excellent". Minä en todellakaan tiedä, mitä muuta siinä lukee, koska en osaa venäjää. Eikä tuomari osannut englantia, joten meillä oli kehässä hieman enemmänkin kommunikointiongelmia. Toisin kuin voittaneiden koirien omistajilla, jotka toki jutskailivat tuomaristädin kanssa pitempäänkin... En edelleenkään edes tiedä, kuka tämä tuomari oli. Alkujaanhan meille oli määrätty saksalainen tuomari, mutta jotain epämääräistä vaihtoa siellä suoritettiin ennen kehän alkua.

Toisena päivänä jännitti, sillä olimme etukäteen kuulleet, että tuomarimies olisi komea. ;) Tämän tuomari Tamas Jakkelin tuomio Hiisistä oli "very good", jalkakarvojen väristä johtuen. Se tuntui tietty hivenen katkeralta, kun oltiin jo pari päivää katseltu tätä härskisti väriaineita koiriinsa suihkivaa kehänlaitakansaa. Toisaalta tuntui myös ylpeältä olla rehti ja reilu suomalainen. Että jos ei tule sisippejä ilman poppakonsteja, niin sitten niitä ei tarvita kiitos vain. Eikä tuo "very good" ärsyttänyt edes yhtään niin paljon, kuin edellisen päivän epämääräinen ehkä-excellent.

Meillä oli mukana kaverikin. Ihana Penni, joka sai ensimmäisenä päivänä myöskin excellentin (ja ilmeisesti Pennin saama excellent oli ihan oikea excellent, eikä mikään "no excellent", koska Penni pääsi myös paras narttu -kehään ja sijoittui kolmoseksi). Myös toisena päivänä Pensaus pokasi erinomaisen ja sijoittui kakkoseksi Liettuan pikkusertillä. Mutta että ilman sasippeja jäätiin koko seurue. Maitojunalla takaisin. Tai siis täyteen buukatulla bussilla, olisikin ollut joku juna. ;)

Hiisiä ei haitannut, että viimeinen sasippi jäi puuttumaan. Sitä ei kuulemma kiinnosta olla C.I.B. vaan voi kuulemma olla ihan yhtä hyvin vain H.I.I.S.I. Lähinnä Hiisi oli iloinen siitä, että sai painia Pennin kanssa hotellihuoneessa ja muutenkin oleilla matkamiehenä. Hiisille on ihan sama mihin mennään ja miksi, kunhan mennään. ;)

kuva: Maria Kallioniemi

(Älkää kertoko niille liettualaisille, että annoimme koirien oleilla sängyssä/tuoleilla! Eivät meinanneet antaa meille edes vessapaperia kun uskoivat että syötämme sen koirille, joten tällainen saisi ne varmasti raivoihinsa. Itsekin vaan tällein salaisesti netissä julkaisen tämän kuvan...)