Yhä nurkan takana jossain lie
jokin salainen portti tai uusi tie;
usein vaikka ne olen jättänyt taa,
tulee aika jolloin saan taivaltaa
minä viimein piilopolkuja näin
kuusta länteen ja päivästä itään päin.
(J.R.R. Tolkien, suom. Panu Pekkanen)
MYSTI (Tacillan Milady) 9.8.2003-12.5.2010

Virallinen osuus:
nimi: Tacillan Milady
rotu: snautseri
väri: musta
sukupuoli: narttu (steriloitu)
syntynyt: 9.8.2003
isä: Pepe Nero de Nador Cleville
emä: Tacillan Hearty Lady
lonkat: C/C
kyynärät: 0/0
silmät: terveet (25.3.2006)
omistaja: Maria Tolvanen
kasvattaja: Anu Katila
Mamman löpinäosuus:
Mystikko, himouimari, suuri metsästäjä ja mestarivaras. Osaa avata jääkaapin oven hipihiljaa ja poistaa lautasen päältä ruokaa äärimmäisen varovasti minkään astian kilahtamatta. Itsenäinen mietiskelijäsielu, joka on pohjimmiltaan kuitenkin aito mammantyttö. Pelkää monia aisioita, mutta Hiisiä pomottaa armotta. On tunnettu vuosia parrattomana snautserina, mutta nykyään kasvatellut moisen jo takaisin. :) Puoli-ihminen. Monet Mystin tuntevat ovat myös miettineet sen luonteessa olevan paljon kissamaisuutta. Jos Mysti olisi ihminen, se olisi suuri filosofi.
Ensimmäinen snautserini ja monella tapaa suuri haaste. Ei siis mikään peruskoira, vaan erittäin erikoinen ja omalaatuinen persoona.
Tulokset:
toko: ALO2, ALO3
näyttelyt: 1 x ROP-pentu, 2 x H, 4 x EH, 1 x ERI (VARASERT)

*
Mysti sairastui melanoomaan vuonna 2009. Varvasleikkauksen avulla saimme hieman lisää yhteistä aikaa, mutta valitettavasti kasvaimet saivat koirasta vallan keväällä 2010. Rakas varkaamme, hillitön vesipeto ja maailman mystisin koira, siirtyi autuaammille myyrästys- ja uimamaille 12.5.2010, 6 vuoden ja 9 kuukauden iässä. Mysti lähti luotamme aivan liian varhain, mutta se eli kaikkiaan erittäin täyden snautserikoiran elämän. Ikävä on suunnaton, eihän tällaista persoonaa tule enää vastaan toista.
MOLLI (Molina) 17.9.1990-30.5.2003
Molli oli 9-vuotiaan tytön toiveiden täyttymys, "mastiffihaave" pienoiskoossa. Pirteä mopsityttö luotsasi minut läpi lapsuuden ja nuoruuden ja mikäli vanhempiani on uskominen, sen läsnäololla oli valtava vaikutus mm. sosiaalisten taitojeni kehittymisessä. Molli päädyttiin päästämään autuaammille maille kuurouden, sokeuden ja muiden vanhuuden vaivojen (mm. selittämättömät halvauskohtaukset) saatua yliotetteen rakkaasta höppänästä.


